9.3 Molekyylisidos

Molekyylisidos muodostuu kahden epämetallin välille. Molekyylisidoksen toinen nimi on kovalenttinen sidos. Molekyylisidoksessa atomit ottavat elektroneja yhteiseen käyttöön.

Vesimolekyylissä (H2O) on liittynyt yhteen kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi. Happiatomilla on kuusi ulkoelektronia ja vetyatomilla on yksi elektroni. Merkitään ulkoelektronit alkuaineen kemiallisen merkin ympärille.

Happi tarvitsee kaksi elektronia lisää, että se saa oktetin (8 ulkoelektronia). Vetyatomi tarvitsee yhden elektronin, että se saa pikkuoktetin (kaksi elektronia ainoalla elektronikuorella). Kun vety ja happi ottavat elektroneja yhteiseen käyttöön, molemmat saavuttavat oktettitilan.

Molekyylit voidaan piirtää helpommin rakennekaavan avulla. Rakennekaavassa viiva tarkoittaa yhtä jaettua elektroniparia. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi pallotikkumalli ja kalottimalli.

H2O rakennekaavaH2O pallotikkumalli H2O kalottimalli

Myös kaksi saman alkuaineen atomia voi liittyä yhteen molekyylisidoksella. Esimerkiksi happimolekyylissä O2 on kaksi happiatomia liittynyt yhteen molekyylisidoksilla. Hapella on kuusi ulkoelektronia, joten se tarvitsee kaksi ulkoelektronia lisää. Kahden happiatomin välille muodostuu kaksoissidos.

O2 rakennekaavaO2 pallotikkumalli O2 kalottimalli

Vety, happi ja typpi esiintyvät luonnossa kaksiatomisina molekyyleinä:

  • Vetyatomien välillä on yksinkertainen kovalenttinen sidos.
  • Happiatomien välillä on kaksoissidos, koska happiatomilla on 6 ulkoelektronia.
  • Typpiatomien välillä on kolmoissidos, koska typpiatomilla on 5 ulkoelektronia ja se tarvitsee 3 elektronia lisää saavuttaakseen oktetin.
Vetymolekyyli H2Happimolekyyli O2Typpimolekyyli N2

Valitse oikea vaihtoehto.