Monet alkuaineiden atomit reagoivat helposti. Atomit sitoutuvat toisiinsa elektronien avulla. Silloin syntyy kemiallisia sidoksia ja uusia aineita. Atomien tavoitteena on saavuttaa täysi uloin elektronikuori eli oktetti. Atomit luovuttavat tai vastaanottavat elektroneja tai jakavat niitä.
Sidokset voivat olla vahvoja tai heikkoja. Vahvoja sidoksia ovat
- ionisidokset
- metallisidokset
- kovalenttiset sidokset eli molekyylisidokset.
Tällä kurssilla opiskelemme ionisidoksia ja molekyylisidoksia. Heikkoja sidoksia ovat dispersiovoimat, dipoli-dipoli-sidos, vetysidos ja ioni-dipolisidos. Tällä kurssilla emme opiskele heikkoja sidoksia.
Atomin uloimman elektronikuoren rakenne vaikuttaa siihen, miten aine reagoi. Siksi on tärkeä osata lukea jaksollista järjestelmää. Alkuaineet on jaettu kolmeen osaan:
- metallit
- epämetallit
- puolimetallit
Jaksollisen järjestelmän vasemmassa reunassa on metalleja ja oikeassa reunassa epämetalleja. Näiden väliin jäävät puolimetallit. Poikkeuksena on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine vety (H), joka on epämetalli.
Tutustu jaksolliseen järjestelmään oppikirjassa tai esimerkiksi täällä: https://www.ptable.com/?lang=fi. Selvitä, onko aine metalli, epämetalli vai puolimetalli.